www.ymparisto.fi
 
 
Vesistöennusteet ja vesitilannekartat  |  Ajankohtainen vesitilanne  |  Suomen ympäristökeskus (SYKE)
 
 

Vesistöennusteet: Ennustekuvien tulkintaohje

Vesistömallijärjestelmän laskentatuloksia esitetään monin tavoin sekä numeerisesti että visuaalisesti. Tässä tarkastellaan tärkeimpiä virtaama- ja vedenkorkeuskuvia sekä kerrotaan, mitä käyrät kuvissa tarkoittavat.

Yleistä

Vesistömalli laskee vesistöjen vedenkorkeuksia ja virtaamia sekä useita muita hydrologisia suureita tietyllä aikajaksolla säähavaintoihin ja -ennusteeseen sekä mahdolliseen säännöstelyyn perustuen. Ennusteajo koostuu kolmesta osasta. Historiajaksolla laskennassa käytetään havaintoja toteutuneesta vedenkorkeudesta, virtaamasta ja säästä. Nykyhetkestä 10 vuorokautta eteenpäin käytetään sääennustetta ja loput vuoden pituisesta ennusteesta tehdään käyttäen 52 vuoden säähavaintoja. Malli laskee siis 52 erilaista aikasarjaa, joista kukin kuvaa, kuinka vesistö senhetkisestä alkutilasta lähtien voi käyttäytyä tulevaisuudessa. Kussakin aikasarjassa on erilainen sää. Ennustekuvat muodostuvat näistä 52 erilaisesta aikasarjasta. Huomaa että samassa vesistössä jokainen ennustekuva on peräisin samasta ennusteajosta. Kuvasarjoja tulee tarkastella kokonaisuuksina.

Kannattaa katsoa aina lyhintä kuvaa, josta haluttu ajankohta löytyy. Eli jos esimerkiksi lähimmän viikon vedenkorkeudet kiinnostavat, katsotaan lyhintä ennustekuvaa. Virtaamaennusteiden kolme eriväristä käyrää (minimi-, maksimi- ja keskiennusteet) on laskettu siten että ne kuvaavat vastaavia virtaamia kuvan ennustejaksolla. Em. käyrät eivät kuitenkaan kerro jonkun tietyn päivän virtaamista. Ne kuvaavat suurinta, pienintä ja keskimääräistä virtaamahuippua jaksolla. 52 ennusteen joukosta on poimittu ne, joista nuo huiput ovat löytyneet. Näin käyrät saattavat mennä joskus ristiin. Jonain päivänä keskiennuste voi olla suurempi kuin maksimiennuste. Mutta huippujen suhteen käyrät kulkevat oikein.

Ennustekuville yhteistä on, että

  • Kuva jakautuu kahteen jaksoon: havaintojaksoon ja ennustejaksoon, joiden raja on merkitty keltaisella pystyviivalla.
  • Havaintojaksolla sininen käyrä on mallin laskema virtaama (tai vedenkorkeus). Huomaa, että käyrä ei kerro sitä, kuinka hyvin malli on aiemmin onnistunut ennustamaan kyseisen ajankohdan tilanteen, koska ennuste on perustunut sääennusteeseen. Mallin laskenta korjataan aina uusien havaintotietojen perusteella, jolloin laskenta on mahdollisimman tarkka ennen ennustetta.
  • Monissa kuvissa on lasketun arvon lisäksi mustilla pisteillä merkittyjä havaintoja.
  • Deterministinen ennuste perustuu Euroopan sääkeskuksen (ECMWF) deterministiseen sääennusteeseen (sade ja lämpötila), joka tehdään tarkemmalla fysikaalisesti kuvatulla mallilla kuin mitä on parviennusteita tuottava ilmastomalli. Deterministinen ennuste saattaa olla parempi muutamana ensimmäisenä ennustepäivänä. 10 vrk sääennusteen loppupuolella parviennusteet ovat usein laadukkaampia varsinkin sadannan osalta. Parviennusteiden avulla luodaan hydrologisen ennusteen todennäköisyysjakauma.
  • Sininen käyrä jatkuu ennustejaksolle keskiennusteena (keskiarvohuippu).

Ennustekuva, jossa on kolme eri ennustetta



  • Ennustekuvatyyppiä käytetään yleensä jokipisteissä ja järvissä, joiden tulvahuippu on nopea.
  • Tässä kuvassa esitetään kolme erilaista vaihtoehtoa, millainen kyseisen jokipisteen tulvahuippu voisi olla ennustejaksolla.
  • Kuvan max, min ja ka ennustekäyrät esittävät ko. kuvan aikajakson tapahtumia. Siten 10 vrk ennusteessa on yleensä eri max, min ja ka-käyrät kuin 90 vrk ennusteessa tai vuoden ennusteessa.
  • Sininen käyrä esittää virtaamaennustetta, jonka virtaamahuippu kuvan jaksolla on keskimmäinen eli mediaani, joka on saatu kun kaikkien noin viidenkymmenen ennusteen huiput on laitettu suuruusjärjestykseen.
  • Vihreä käyrä esittää sitä virtaamaennustetta, jossa virtaamahuippu tarkastelujaksolla on pienin.
  • Punainen käyrä esittää sitä virtaamaennustetta, jonka huippu on suurin.

Jakaumaennustekuva vedenkorkeudesta



  • Ennustekuvatyyppiä käytetään yleensä järvissä sekä virtaamapisteissä, joissa virtaama vaihtelee hitaasti.
  • Sininen käyrä esittää ennustejaksolla sitä vedenkorkeutta, jossa vedenkorkeus on keskitasoa - tarkemmin sanottuna mediaani eli keskimmäinen vedenkorkeus kyseisenä päivänä, kun kaikkien noin viidenkymmenen ennusteen lasketut vedenkorkeudet laitetaan suuruusjärjestykseen.
  • Vihreä alue esittää vedenkorkeutta, joka toteutuu ennusteen mukaan 50 prosentin todennäköisyydellä. 25 prosentin todennäköisyydellä vedenkorkeus ylittyy, ja 25 prosentin todennäköisyydellä sealittuu.
  • Punainen alue esittää vedenkorkeutta, joka toteutuu ennusteen mukaan 90 prosentin todennäköisyydellä. Viiden prosentin todennäköisyydellä vedenkorkeus ylittyy, ja viiden prosentin todennäköisyydellä se alittuu.
  • Keltainen alue ennustejaksolla esittää arvoaluetta, jonka sisällä kaikki vesistömallin laskemat noin viisikymmentäennustevaihtoehtoa sijaitsevat.

Säännöstellyn järven vedenkorkeusennustetta katsottaessa on tärkeätä katsoa, millaisia juoksutuksia ennusteessa on käytetty. Ennustetta laadittaessa tarkat juoksutussuunnitelmat eivät ole yleensä tiedossa tai niitä ei ole tehty kovin pitkälle tulevaisuuteen, jolloin malliin syötetty alustava säännöstelyohje ohjaa ennusteen tekoa.

Jakaumaennustekuva virtaamasta / juoksutuksesta



  • Ennustekuvatyyppiä käytetään yleensä järvissä sekä virtaamapisteissä, joissa virtaama vaihtelee hitaasti.
  • Sininen käyrä esittää ennustejaksolla sitä virtaamaa, jossa virtaama on keskitasoa - tarkemmin sanottuna mediaani eli keskimmäinen virtaama kyseisenä päivänä, kun kaikkien noin viidenkymmenen ennusteen lasketut virtaamat laitetaan suuruusjärjestykseen.
  • Vihreä alue esittää virtaamaa, joka toteutuu ennusteen mukaan 50 prosentin todennäköisyydellä. 25 prosentin todennäköisyydellä virtaama ylittyy, ja 25 prosentin todennäköisyydellä sealittuu.
  • Punainen alue esittää virtaamaa, joka toteutuu ennusteen mukaan 90 prosentin todennäköisyydellä. Viiden prosentin todennäköisyydellä virtaama ylittyy, ja viiden prosentin todennäköisyydellä sealittuu.
  • Keltainen alue ennustejaksolla esittää arvoaluetta, jonka sisällä kaikki vesistömallin laskemat noin viisikymmentä ennustevaihtoehtoa sijaitsevat.
 
© Copyright Valtion ympäristöhallinto