Päijänteen vedenkorkeus on noin 40 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella ja nousussa. Ennusteen mukaan vedenpinta nousee kesäkuun alkuun mennessä tulvarajana pidetyn tason NN+78,80 m tuntumaan tai jopa sen yläpuolelle. Päijänteen lähtövirtaama on nostettu vedenpinnan nousun hillitsemiseksi varsin suureksi. Tämän myötä myös Kymijoen virtaama on suuri, Kuusankoskella hieman suurempi kuin tulvarajaksi määritelty virtaama 480 m3/s. Ennusteen mukaan Kymijoen virtaama ei enää juurikaan kasva, mutta pysyy lähellä nykyisiä lukemia toukokuun lopulle saakka.
Vesistöalueen pohjoisosan suuret järvet Keitele, Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka ovat niinikään nousussa ja 30-35 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä. Niiden ennustetaan nousevan selvästi keskimääräisiä keväthuippuja korkeammalle. Järvien pinnat saavuttanevat huippunsa toukokuussa.
Myös Mäntyharjun reitillä vedenpinnat ovat nousussa. Puula on noin 20 cm ja Kyyvesi sekä Vuohijärvi 35-40 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Kuten muuallakin vesistöalueella, ovat järvet aloittaneet kevään nousun keskimääräistä aiemmin, ja tämä kasvattaa eroa ajankohdan mediaaniin.
Jokien vedenkorkeushavainnoista määritetyt virtaamahavainnot voivat olla talvella ja keväällä jään padottavan vaikutuksen takia liian suuria. Havainnot korjataan yleensä noin 1 kuukauden viiveellä. Laskettu virtaama on lähempänä todellista arvoa. Voimalaitosten ja järvien luusuoiden virtaamahavainnot ovat luotettavia, niissä ei yleensä esiinny jään padottavaa vaikutusta.
ja maankosteus