Päijänteen pinta on lähes 30 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä ja edelleen nousussa. Helmikuun loppuun mennessä nousua kertynee 10-20 cm. Sateiden ja lämpötilojen lisäksi juoksutuspäätökset vaikuttavat asiaan. Kymijoen virtaama Kuusankoskella on 400-430 m3/s, kun tammikuun loppupuolen pitkän aikavälin keskivirtaama on runsaat 300 m3/s. Virtaamaan ei ole odotettavissa lähiviikkoina suuria muutoksia.
Vesistöalueen pohjoisosassa monien järvien vedenpinnat ovat erittäin korkealla ja järvien lähtövirtaamat ovat suuria, mikä osaltaan pitää Päijänteen tulovirtaaman suurena. Keitele on noin 30 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä ja ennusteen mukaan nousee helmikuun puoliväliin mennessä vielä 5-10 cm. Keiteleen yläpuolisessa vesistössä Kivijärven pinta ei ole koskaan vuodesta 1981 alkavalla havaintojaksolla ollut tammikuussa yhtä korkealla kuin nyt, ja myös Vuos- ja Muuruejärvessä, joista havaintoja on aina vuodesta 1910 alkaen, vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan korkeinta havaintoa.
Pielavesi-Nilakka on runsaat 20 cm ja Konnevesi vajaat 15 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Mäntyharjun reitillä Vuohijärvi ja Kyyvesi ovat noin 20 cm ja Puula vajaat 15 cm keskimääräistä korkeammalla. Näiden järvien pinnankorkeudet tuskin nousevat lähimmän kuukauden aikana viittä senttiä enempää.
Jokien vedenkorkeushavainnoista määritetyt virtaamahavainnot voivat olla talvella ja keväällä jään padottavan vaikutuksen takia liian suuria. Havainnot korjataan yleensä noin 1 kuukauden viiveellä. Laskettu virtaama on lähempänä todellista arvoa. Voimalaitosten ja järvien luusuoiden virtaamahavainnot ovat luotettavia, niissä ei yleensä esiinny jään padottavaa vaikutusta.
ja maankosteus