Päijänteen pinta on vielä toistaiseksi ajankohdan keskimääräisellä tasolla, mutta sen ennustetaan laskevan lähiviikkoina melko nopeasti, heinäkuun loppuun mennessä todennäköisesti 15-25 cm. Ellei kesä ole runsassateinen, on Päijänteen pinta heinäkuun lopulla selvästi keskimääräistä alempana. Kalkkisen juoksutusta on huhtikuusta alkaen vähitellen pienennetty ja se on nyt keskimääräistä pienempi, kuten myös Kymijoen virtaama.
Vesistöalueen pohjoisosan suurten järvien Keiteleen ja Pielavesi-Nilakan vedenpinnat ovat noin 20 cm ja Konnnevesi runsaat 10 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella ja laskussa. Kesän edetessä ero ajankohdan keskitasoon ennusteen mukaan kasvaa.
Puulan ja muiden Mäntyharjun reitin suurten järvien pinnat ovat laskussa. Puulan pinta on ajankohdan keskitason tuntumassa, Kyyvesi ja Vuohijärvi hieman sitä alempana. Tämän vuoden poikkeuksellisuutta kuvastaa hyvin se, että Mäntyharjun reitillä sijaitsevat Synsiä ja Iso-Naakkima olivat maaliskuussa talven runsaiden tulovirtaamien jäljiltä ajankohtaan nähden ennätyksellisen korkealla, mutta nyt ne ovat alempana kuin koskaan ennen kesäkuun lopussa. Iso-Naakkimasta havaintoja on runsaan 30 vuoden ja Synsiästä jopa 110 vuoden ajalta.
Jokien vedenkorkeushavainnoista määritetyt virtaamahavainnot voivat olla talvella ja keväällä jään padottavan vaikutuksen takia liian suuria. Havainnot korjataan yleensä noin 1 kuukauden viiveellä. Laskettu virtaama on lähempänä todellista arvoa. Voimalaitosten ja järvien luusuoiden virtaamahavainnot ovat luotettavia, niissä ei yleensä esiinny jään padottavaa vaikutusta.
ja maankosteus