Saimaan vedenkorkeus on noin 45 cm ajankohdan pitkäaikaisen keskitason yläpuolella. Vedenkorkeus on noussut noin 5 cm huhtikuun minimikorkeudesta. Tämän hetkisen ennusteen mukaan vedenkorkeus nousee korkeintaan 5 cm kesäkuun puoliväliin mennessä ja kääntyy tämän jälkeen todennäköisesti laskuun, mikäli alkukesästä ei tule tavallista sateisempi.
Pielisen vedenkorkeus jatkaa vielä nousua, mutta tämän hetkisen ennusteen mukaan nousu tasaantuu ensi viikon aikana. Talvella tehdyn lisäjuoksutuksen johdosta, juoksutusta on keväällä pienennetty vedenkorkeuden palauttamiseksi luonnontilaista vastaavalle tasolle. Kesäkuun puolivälissä vedenkorkeus jäänee kuitenkin hieman tavallista alemmaksi, koska lumen maksimivesiarvo oli Pielisen valuma-alueella tänä keväänä tavallista pienempi. Vedenkorkeuden nousu riippuu kuitenkin pitkälti alkukesän sademääristä.
Pielisen valuma-alueella Valtimon-, Saramo-, Jongunjoen tämän kevään maksimivirtaamat saavutettiin huhtikuun lopulla, mutta virtaamat ovat pysyneet runsaiden sateiden johdosta verrattain suurina. Sään ennustetaan lämpenevän ja sateiden jäävän vähäisiksi, minkä johdosta virtaamat lähtevät todennäköisesti loppu viikolla laskuun. Tänä keväänä näiden jokien virtaamahuiput jäivät kuitenkin selvästi keskimääräisiä kevään huippuja pienemmiksi vähäisen lumimäärän johdosta.
Kallaveden vedenkorkeus on nousussa ja saavuttaa tämän kevään maksimikorkeuden loppukuun aikana. Lumen maksimivesiarvo oli Kallaveden valuma-alueella keskimääräinen ja vedenkorkeus nousee todennäköisesti lähelle keskimääräistä maksimikorkeutta.
Iisalmen reitin järvistä Kiuruvesi ja Sonkajärvi ovat jo laskussa. Poro- ja Onkiveden pinnat ovat myös kääntymässä laskuun. Useimpien Nilsiän reitin säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat jo lähellä tyypillisiä kesäkorkeuksia. Vuotjärven ja Syvärin vedenkorkeuksia nostetaan vielä hieman toukokuun loppuun mennessä. Myös Koitereen ja Juojärven vedenkorkeudet nostetaan toukokuun loppuun mennessä tavanomaisille kesäkorkeuksille. Näiden järvien valuma-alueilla lumen maksimivesiarvo oli noin 30-50 mm normaalia pienempi, minkä vuoksi esimerkiksi Koitajoen virtaamahuippu Möhkökoskella jäi noin 30 m3/s tavallista kevään maksimivirtaamaa pienemmäksi.
Kaakkois-Suomen vesistöissä Melakko-Loitimon ja Simpelejärven vedenpinnat on nostettu lähelle tyypillisiä kesäkorkeuksia. Kiteenjoella virtaama on kääntynyt laskuun ja on lähellä ajankohdan keskimääräistä arvoa.
Jokien vedenkorkeushavainnoista määritetyt virtaamahavainnot voivat olla talvella ja keväällä jään padottavan vaikutuksen takia liian suuria. Havainnot korjataan yleensä noin 1 kuukauden viiveellä. Laskettu virtaama on lähempänä todellista arvoa. Voimalaitosten ja järvien luusuoiden virtaamahavainnot ovat luotettavia, niissä ei yleensä esiinny jään padottavaa vaikutusta.
ja virtaama
