Saimaan vedenkorkeus on noin 45 cm ajankohdan pitkäaikaisen keskitason yläpuolella. Vedenkorkeus on noussut noin 10 cm huhtikuun minimikorkeudesta. Tämän hetkisen ennusteen mukaan vedenkorkeus pysyy nykyisellä tasolla kesäkuun puoliväliin asti ja kääntyy tämän jälkeen todennäköisesti laskuun, mikäli alkukesästä ei tule tavallista sateisempi.
Pielisen vedenkorkeuden nousun ennustetaan tasaantuvan. Tämänhetkisen ennusteen mukaan vedenkorkeus pysyy kesäkuun puoliväliin asti lähellä nykyistä tasoa ja kääntyy todennäköisesti tämän jälkeen laskuun. Talvella tehdyn lisäjuoksutuksen johdosta, Pielisen juoksutusta on keväällä pienennetty vedenkorkeuden palauttamiseksi luonnontilaista vastaavalle tasolle. Vedenkorkeus on nyt noin 5 cm luonnontilaista korkeutta alempana ja pienennettyä juoksutusta jatketaan aina kesäkuun puoliväliin. Vedenkorkeus kesäkuun lopussa jää noin 10-20 cm tavallista alemmaksi, koska lumen maksimivesiarvo oli Pielisen valuma-alueella tänä keväänä tavallista pienempi.
Kallaveden vedenkorkeus on saavuttanut tämän kevään maksimikorkeuden, joka vastaa Kallaveden keskimääräistä maksimikorkeutta 82.08 m NN. Vedenkorkeus on kääntymässä laskuun, jota kertyy ennusteen mukaan 10-30 cm kesäkuun puoliväliin mennessä.
Iisalmen reitin järvistä Kiuruvesi ja Sonkajärvi ovat jo laskeneet tyypillisille kesäkorkeuksille. Poro- ja Onkiveden pinnat laskevat vielä 10-20 cm kesäkuun alkuun mennessä. Nilsiän reitin säännösteltyjen järvien, kuten myös Höytiäisen ja Juojärven vedenkorkeudet on nostettu tyypillisille kesäkorkeuksille. Koitereen vedenkorkeutta nostetaan vielä 20 cm. Koitereen valuma-alueella lumen maksimivesiarvo oli noin 40 mm normaalia pienempi, minkä vuoksi Koitajoen virtaama Möhkökoskella on ajankohtaan nähden noin 20 m3/s tavallista pienempi.
Kaakkois-Suomen vesistöissä Melakko-Loitimon ja Simpelejärven vedenpinnat on nostettu lähelle tyypillisiä kesäkorkeuksia. Kiteenjoella virtaama on lähellä ajankohdan keskimääräistä arvoa.
Jokien vedenkorkeushavainnoista määritetyt virtaamahavainnot voivat olla talvella ja keväällä jään padottavan vaikutuksen takia liian suuria. Havainnot korjataan yleensä noin 1 kuukauden viiveellä. Laskettu virtaama on lähempänä todellista arvoa. Voimalaitosten ja järvien luusuoiden virtaamahavainnot ovat luotettavia, niissä ei yleensä esiinny jään padottavaa vaikutusta.