Saimaan vedenkorkeus on lauhan ja sateisen talven johdosta noussut yli puoli metriä joulukuun alusta lähtien ja on nyt 45 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Saimaalla aloitettiin helmikuussa poikkeusjuoksutukset kevään ja kesän tulvariskin pienentämiseksi. Ennusteen mukaan vedenkorkeus jatkaa nousua, jota kertyy toukokuun loppuun mennessä 5-30 cm.
Pielisen vedenkorkeus on noussut 70 cm ajankohdan keskitason yläpuolelle. Vedenkorkeus ei ole koskaan aiemmin ollut huhtikuun alkupuoliskolla näin korkealla vuodesta 1912 alkavalla havaintojaksolla. Lisäksi Pielisen valuma-alueella on paikoin keskimääräistä suurempi lumen vesiarvo, minkä vuoksi kevättulvasta ennustetaan selvästi tavallista suurempaa.
Kallaveden pinta on vajaat puoli metriä ajankohdan keskitason yläpuolella, mutta viime viikkojen vähäsateisesta säästä johtuen laskussa. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan lumien sulannan myötä hieman keskimääräistä pienempään kevättulvahuippuun toukokuussa.
Kaakkois-Suomen pienissä vesistöissä jokien virtaamat ovat pienentyneet lauhan talven aikaisista virtaamahuipuista. Simpelejärven vedenkorkeus on yhä noin 30 cm ajankohdan keskitason yläpuolella, mutta laskussa. Simpeleenjärven ja Kiteenjoen valuma-alueilla lumimäärät ovat hyvin vähäisiä ja Jänisjoellakin kevättulvasta ennustetaan tavallista pienempää.
Jokien vedenkorkeushavainnoista määritetyt virtaamahavainnot voivat olla talvella ja keväällä jään padottavan vaikutuksen takia liian suuria. Havainnot korjataan yleensä noin 1 kuukauden viiveellä. Laskettu virtaama on lähempänä todellista arvoa. Voimalaitosten ja järvien luusuoiden virtaamahavainnot ovat luotettavia, niissä ei yleensä esiinny jään padottavaa vaikutusta.
ja maankosteus