Päijänteen vedenpinta on noin 40 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Lähtövirtaama on harvinaisen pieni, 80-90 m3/s. Päijänteen pinnan ennustetaan pysyvät kevääseen saakka lähellä nykyistä tasoaan, nousten todennäköisesti hiukan. Ero ajankohdan keskitasoon pienenee nyt nopeasti, sillä Päijänne on tähän aikaan vuodesta tavallisesti laskussa. Kymijoen pääuoman virtaama on erittäin pieni, Kuusankoskella 120-140 m3/s, eikä suuria muutoksia ole lähiviikkoina odotettavissa.
Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on noin 40 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Pielavesi-Nilakassa vajaus ajankohdan mediaanitasoon nähden on 20 cm ja Konnevedessä vajaat 30 cm. Vedenpinnat näissä järvissä pysyvät varsin alhaalla koko talven, ja ellei lunta kerry selvästi tavanomaista enemmän, jäävät myös kevään ja alkukesän vedenkorkeudet keskimääräistä alhaisemmiksi.
Mäntyharjun reitillä Puulan pinta on ajankohdan mediaanitason tuntumassa, ja ennusteen mukaan laskee huhtikuun alkuun mennessä 5-10 cm, normaalin säännöstelykäytännön mukaan. Kyyvesi ja Vuohijärvi ovat noin 20 cm keskimääräistä alempana, ja niiden ennustetaan nousevan helmi-maaliskuussa hiukan.
Jokien vedenkorkeushavainnoista määritetyt virtaamahavainnot voivat olla talvella ja keväällä jään padottavan vaikutuksen takia liian suuria. Havainnot korjataan yleensä noin 1 kuukauden viiveellä. Laskettu virtaama on lähempänä todellista arvoa. Voimalaitosten ja järvien luusuoiden virtaamahavainnot ovat luotettavia, niissä ei yleensä esiinny jään padottavaa vaikutusta.
ja maankosteus