Päijänteen vedenpinta on lähes puoli metriä ajankohdan mediaanitason alapuolella, Kalkkisen havaintoaseman mukaan vain 2-3 sentin päässä alimmasta pinnankorkeudeesta, joka Kalkkisessa on mitattu tähän aikaan vuodesta viimeisten 50 vuoden aikana. Lähtövirtaama on erittäin pieni, vain 90 m3/s. Tällä virtaamalla Päijänteen pinta tuskin enää juurikaan laskee, mutta tuskin myöskään merkittävästi nousee lähimmän parin kuukauden aikana. Kymijoen pääuoman virtaama on Kuusankoskella vain 120-130 m3/s, eikä suuria muutoksia ole lähiviikkoina odotettavissa.
Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele ja sen yläpuolinen säännöstelty Kivijärvi ovat 40-50 cm keskimääräistä alempana. Pielavesi-Nilakka ja Konnevesi ovat noin 30 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana. Vedenpinnat näissä järvissä pysyvät varsin alhaalla todennäköisesti koko talven. Suuria muutoksia pinnankorkeuksissa ei ole lähiaikoina odotettavissa.
Mäntyharjun reitillä vesistöalueen Puulan pinta on 10-15 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella ja juoksutus Kissakoskessa hiukan keskimääräistä pienempi. Kyyvesi on yli 30 cm ja Vuohijärvi vajaat 10 cm keskimääräistä alempana. Useimpien Mäntyharjun reitin järvien ennustetaan pysyvän ainakin vuodenvaihteeseen asti lähellä nykyisiä pinnankorkeuksia.
Jokien vedenkorkeushavainnoista määritetyt virtaamahavainnot voivat olla talvella ja keväällä jään padottavan vaikutuksen takia liian suuria. Havainnot korjataan yleensä noin 1 kuukauden viiveellä. Laskettu virtaama on lähempänä todellista arvoa. Voimalaitosten ja järvien luusuoiden virtaamahavainnot ovat luotettavia, niissä ei yleensä esiinny jään padottavaa vaikutusta.
ja maankosteus