Päijänteen vedenkorkeus on ajankohdalle tyypillisellä tasolla ja pinnan nousu on vähitellen pysähtymässä. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan kesän aikana enää joitakin senttejä ja kääntyvän laskuun heinäkuussa. Juoksutusta on tulovirtaaman ja tulovirtaamaennusteiden pienentymisen myötä vähennetty. Kalkkisen kokonaisvirtaama on nyt noin 200 m3/s eli hieman ajankohdan keskimääräistä virtaamaa pienempi. Myös Kymijoen pääuomassa virtaama on hiukan ajankohdan mediaania pienempi, ja virtaaman ennustetaan edelleen pienentyvän kesän aikana.
Heinolan Konniveden ja Ruotsalaisen pinnat ovat tyypillisen säännöstelykäytännön mukaisessa korkeudessa, jonka tuntumassa ne pysynevät seuraavaan kevättalveen saakka. Iitin Pyhäjärvi on niin ikään lähellä ajankohdalle tyypillistä vedenkorkeutta.
Vesistöalueen pohjoisosan suuret säännöstelemättömät järvet Keitele, Konnevesi, Pielavesi-Nilakka ja Iisvesi ovat tyypillisissä alkukesän pinnankorkeuksissa. Vedenkorkeuksien ennustetaan laskevan heinäkuun puoliväliin mennessä 15-25 cm.
Mäntyharjun reitillä Puulan vedenpinta on hiukan keskimääräistä alempana, ja ennusteen mukaan pysyy lähiviikot melko lähellä nykyistä tasoaan. Kissakosken juoksutus on ajankohtaan nähden pieni. Vuohijärven pinta jatkanee hidasta laskuaan vielä jonkin aikaa.
Jokien vedenkorkeushavainnoista määritetyt virtaamahavainnot voivat olla talvella ja keväällä jään padottavan vaikutuksen takia liian suuria. Havainnot korjataan yleensä noin 1 kuukauden viiveellä. Laskettu virtaama on lähempänä todellista arvoa. Voimalaitosten ja järvien luusuoiden virtaamahavainnot ovat luotettavia, niissä ei yleensä esiinny jään padottavaa vaikutusta.
MUUALLA PALVELUSSAMME
ja maankosteus