Mäntyharjun reitin suurimman järven Puulan pinta on puoli metriä ajankohdan keskimääräistä tasoa ja vajaat 40 cm ohjeellista tavoiterajaa ylempänä. Vedenkorkeus on vähitellen kääntymässä laskuun. Kissakosken juoksutus pysyy suurena kevääseen saakka. Myös Puulan pohjoispuolella olevan Kyyveden sekä Puulan eteläpuolella sijaitsevan Pyhävesi-Kallaveden pinnat ovat hyvin ylhäällä, lähes 40 cm korkeammalla kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Vuohijärven pinta noin 25 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä oleva pinta on kääntynyt laskuun. Siikakosken virtaama on lähes 70 m3/s, kun ajankohdan keskivirtaama on noin 40 m3/s. Virtaama pienenee vähitellen Vuohijärven pinnan laskiessa.
Valkealan reitillä Ylä- ja Ala-Kivijärvi sekä Haukkajärvi ovat laskeneet selvästi tammikuun alkupuolen huipputasoista, mutta ovat edelleen ajankohtaan nähden hyvin korkealla. Laskun ennustetaan jatkuvan. Keiteleen reitillä Keiteleen, Vuosjärven ja Muuruejärven laskussa olevat vedenpinnat ovat 20-30 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä. Ennusteen mukaan järvien pinnat laskevat edelleen lähiviikkoina. Myös Rautalammin reitillä järvien pinnat ovat kääntyneet hitaaseen laskuun. Tällä hetkellä Konneveden, Pielaveden ja Nilakan pinnat ovat 10-20 cm ajankohdan mediaania ylempänä. Saarijärven reitillä järvien pinnat ovat niinikään ajankohtaan nähden korkealla, mutta laskussa.
Päijänteen vedenpinta on noin 45 cm korkeammalla kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Nykyisellä juoksutuksella Päijänteen pinta laskee ennusteen mukaan helmikuun loppuun mennessä 10-20 cm. Kokonaisvirtaama Kalkkisessa on luokkaa 300 m3/s,kun ajankohdan keskivirtaama on noin 250 m3/s. Kymijoen suuresta virtaamasta ja hyyteestä johtuvaa tulvimista pyritään hillitsemään rajoittamalla Kalkkisen juoksutusta.
Konniveden pinta on säännöstelyn ylärajan tuntumassa, jossa se normaalin säännöstelykäytännön mukaan pidetään maaliskuulle saakka. Yläpuolisen Ruotsalaisen vedenkorkeus on suuren virtaaman vuoksi 20 cm Konniveden pintaa ylempänä. Iitin Pyhäjärven pinta on nykyisen säännöstelyn mukaisen talvikauden ylärajan tuntumassa, jossa se pysynee kevääseen saakka.
Jokien vedenkorkeushavainnoista määritetyt virtaamahavainnot voivat olla talvella ja keväällä jään padottavan vaikutuksen takia liian suuria. Havainnot korjataan yleensä noin 1 kuukauden viiveellä. Laskettu virtaama on lähempänä todellista arvoa. Voimalaitosten ja järvien luusuoiden virtaamahavainnot ovat luotettavia, niissä ei yleensä esiinny jään padottavaa vaikutusta.
MUUALLA PALVELUSSAMME