www.ymparisto.fi
 
 
Vesistöennusteet ja vesitilannekartat  |  Ajankohtainen vesitilanne  |  Suomen ympäristökeskus (SYKE)
 
 

Vesistöennusteet: Kymijoen vesistöalue

VESITILANNE NYT:

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenpinnat ovat useimmissa järvissä huomattavasti ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä, johtuen pian päättymässä olevan talven erittäin leudosta ja sateisesta säästä. Monessa järvessä vedenpinta on nyt vuodenaikaan nähden havaintohistorian ennätystasolla, ja aiempi ennätys ylittyy paikoin selvällä marginaalilla. Kyse on siis vain vuodenajan ennätyksistä, mutta eräissä järvissä pinta on jo keskimääräistä kevään ja alkukesän vedenkorkeushuippua ylempänä. Viime päivinä vedenpinnat ovat monin paikoin hiukan laskeneet, mutta huhtikuun aikana on taas odotettavissa nousua, kun alueen vähäiset lumet sulavat.

Päijänteen pinta on vajaat 80 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä ja tällä hetkellä hyvin hitaassa laskussa. Ennusteen mukaan muutokset Päijänteen vedenkorkeudessa ovat lähiviikkoina hyvin vähäisiä. Huhtikuun lopulla vedenpinta luultavasti nousee hiukan. Kalkkisen juoksutus ja Kymijoen virtaama ovat erittäin suuria. Ellei lähiviikkojen ja -kuukausien sää ole hyvin poikkeuksellinen, voidaan Kalkkisen juoksutusta vähitellen pienentää ja samalla myös Kymijoen virtaama pienenee.

Vesistöalueen pohjoisosassa monien järvien vedenpinnat ovat hyvin korkealla ja järvien lähtövirtaamat ovat suuria. Keitele on noin 50 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä, ja ylempänä kuin kertaakaan aiemmin vastaavana kalenterivuoden ajankohtana peräti vuodesta 1886 alkavalla havaintojaksolla. Lunta on Keiteleen valuma-alueella vuodenaikaan nähden hyvin vähän, mutta kuitenkin sen verran, että lumen sulamisvedet kääntänevät Keiteleen pinnan huhtikuun aikana nousuun. Ennusteen mukaan nousua kertyy toukokuun puoliväliin mennessä 10-20 cm. Keiteleen yläpuolisen Kivijärven pinta on ollut koko talven poikkeuksellisen korkealla, mutta nyt Kivijärvi on laskussa ja tilanne normalisoitumassa.

Pielavesi-Nilakka ja Konnevesi ovat 25-30 cm ajankohdan keskitason yläpuolella, mikä Pielavedellä on korkeampi taso kuin koskaan aiemmin huhtikuun alussa vuodesta 1934 alkavalla havaintojaksolla, ja myös Konnevesi on lähellä ajankohdan ennätystä. Pielaveden ennustetaan nousevan toukokuun puoliväliin mennessä 10-25 cm, Konnevedellä pinnankorkeuden nousu jäänee hyvin vähäiseksi.

Myös Mäntyharjun reitin järvet ovat korkealla: Puula on noin 50 cm, Vuohijärvi runsaat 30 ja Kyyvesi jopa 60 cm keskimääräistä korkeammalla. Kyyvedellä aiempi huhtikuun alun ennätyskorkeus vuodesta 1909 alkavalla havaintojaksolla ylittyy nyt peräti 10 senttimetrillä. Suuret muutokset pinnankorkeuksissa eivät ole lähiviikkoina todennäköisiä. Tavallisesti järvien vedenpinnat nousevat huhtikuussa voimakkaasti, mutta tänä vuonna vedenkorkeudet ovat kevääseen tultaessa valmiiksi erittäin korkealla.


Lue koko toimitettu ajankohtainen vesitilanne (Päivitetty 01.04.2020).

  Huomautus korkeasta vedenpinnasta / suuresta virtaamasta, toistuvuusaika 3 - 10 vuotta, joka voi aiheuttaa paikallisia ongelmia. Luokka 1.
  Varoitus korkeasta vedenpinnasta / suuresta virtaamasta / tulvasta, toistuvuusaika 10 - 50 vuotta, joka aiheuttaa paikoin ongelmia. Luokka 2.
  Varoitus poikkeuksellisen korkeasta vedenpinnasta / suuresta virtaamasta / tulvasta, toistuvuusaika yli 50 vuotta, joka voi aiheuttaa vakavia ongelmia. Luokka 3.
  Varoitus suuresta tulvasta, joka aiheuttaa vakavia vahinkoja ja vaaratilanteita. Luokka 4.

  Huomautus säännöstelyrajan ylityksestä.
  Huomautus tulvarajan tai virtaamarajan ylityksestä.
Vedenkorkeus / virtaama nousussa kahden viikon ennustejaksolla, vastaavasti laskussa

Jokien vedenkorkeushavainnoista määritetyt virtaamahavainnot voivat olla talvella ja keväällä jään padottavan vaikutuksen takia liian suuria. Havainnot korjataan yleensä noin 1 kuukauden viiveellä. Laskettu virtaama on lähempänä todellista arvoa. Voimalaitosten ja järvien luusuoiden virtaamahavainnot ovat luotettavia, niissä ei yleensä esiinny jään padottavaa vaikutusta.

Ohjeita
Ennustekuvien tulkinta
Ennusteiden lyhenteet

Vedenkorkeus ja virtaama
Ahvenkoski
Ala-Keitele (Keitele Äänekoski)
Ala-Kivijärvi
Ala-Rieveli
Anjalankoski voimalaitos
Ediskoski
Haukkajärvi
Hirvikoski
Huopanankoski
Iisvesi
Iso-Kamponen (Kamponen Puolakka)
Jukakoski
Jyräänkoski pato
Jääsjärvi (Jääsjärvi etelä)
Kalkkinen
Kalmarinselkä (Kalmarinjärvi)
Kankarisvesi (Jämsänkoski ylä)
Karankajärvi
Keltti
Kiimasjärvi
Kivijärvi (Kivijärvi Huhmarlahti)
Kivijärvi (Ylä-Kivijärvi)
Koivukoski
Konnevesi (Konnevesi etelä)
Konnivesi
Korkeakoski
Kuuhankavesi (Kuuhankavesi Hankasalmi)
Kuusankoski
Kyyvesi (Kyyvesi Haukivuori)
Lahnavesi (Lahnavesi Tuustaipale ala)
Lappalanjärvi
Leivonvesi (Kynsivesi Simuna)
Leppävesi
Liekune Kissakoski
Mankala
Muurasjärvi
Myllykoski
Niinivesi Nokisenkoski
Nilakka Äyskoski
Nuoramoisjärvi
Palokkajärvi
Parantala
Pernoonkoski
Pielavesi (Pielavesi Säviä)
Piirteenvirta Ahvio
Pudasjärvi-Syväjärvi (Pudasjärvi)
Puula (Puulavesi Liekune)
Pyhäjärvi (Pyhäjärvi Jaala)
Pyhäjärvi (Pyhäjärvi Parantala)
Päijänne (Päijänne Kalkkinen)
Päijänne (Päijänne Padasjoki)
Päijänne (Päijänne pohj.)
Pääjärvi
Ruotsalainen (Kalkkinen ala)
Ruotsalainen ala (Ruotsalainen Heinola)
Saarijärvi
Saraavesi Kuhankoski
Sarkavesi (Juolasvesi Voikoski)
Siikakoski
Sonnanjärvi
Suolajärvi
Suontee (Suontee Ollinsalmi)
Tammijärvi
Vahvajärvi
Vatianjärvi
Verla
Vesijärvi
Voikkaa
Volanjoki
Vuohijärvi (Vuohijärvi etelä)
Vuolenkoski
Ylä-Keitele (Keitele Viitasaari)
Äänekoski

Pohjavesi ja maankosteus
Elimäki
Joutsa Mutkala
Karstula Taikkomäki
Keitele Viinikkala
Laukaa Äijälä
Pertunmaa (Kolunoja)
Pieksamäki Naakkima
Valkeala
 
© Copyright Valtion ympäristöhallinto