www.ymparisto.fi
 
 
Vesistöennusteet ja vesitilannekartat  |  Ajankohtainen vesitilanne  |  Suomen ympäristökeskus (SYKE)
 
 

Vesistöennusteet: Kymijoen vesistöalue

VESITILANNE NYT:

Kymijoen alaosassa kiristyneen pakkasen aiheuttama hyyde yhdessä suuren virtaaman kanssa nostaa joen vedenpintaa. Hyytöjä on viikonlopusta lähtien torjuttu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tekemillä räjäytyksillä. Myös Päijänteen juoksutusta on pienennetty tilapäisesti. Joitakin vähäisiä tulvavahinkojakin on syntynyt hyvin matalalle rakennetuissa rantamökeissä tai saunarakennuksissa. Joen vedenpinnan nousun ennustetaan jatkuvan, sillä kireä pakkanen jatkuu vielä ainakin viikonlopun ajan. Päijänteen juoksutuksen pienennys helpottaa tilannetta hiukan. Kymijoen vesistöalueen järvien ja jokien vedenpinnat ovat olleet syksystä lähtien ajankohtaan nähden hyvin korkealla.

Mäntyharjun reitin suurimman järven Puulan pinta on puoli metriä ajankohdan keskimääräistä tasoa ja vajaat 40 cm ohjeellista tavoiterajaa ylempänä. Vedenkorkeus on vähitellen kääntymässä laskuun. Kissakosken juoksutus pysyy suurena kevääseen saakka. Myös Puulan pohjoispuolella olevan Kyyveden sekä Puulan eteläpuolella sijaitsevan Pyhävesi-Kallaveden pinnat ovat hyvin ylhäällä, lähes 40 cm korkeammalla kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Vuohijärven pinta noin 25 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä oleva pinta on kääntynyt laskuun. Siikakosken virtaama on lähes 70 m3/s, kun ajankohdan keskivirtaama on noin 40 m3/s. Virtaama pienenee vähitellen Vuohijärven pinnan laskiessa.

Valkealan reitillä Ylä- ja Ala-Kivijärvi sekä Haukkajärvi ovat laskeneet selvästi tammikuun alkupuolen huipputasoista, mutta ovat edelleen ajankohtaan nähden hyvin korkealla. Laskun ennustetaan jatkuvan. Keiteleen reitillä Keiteleen, Vuosjärven ja Muuruejärven laskussa olevat vedenpinnat ovat 20-30 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä. Ennusteen mukaan järvien pinnat laskevat edelleen lähiviikkoina. Myös Rautalammin reitillä järvien pinnat ovat kääntyneet hitaaseen laskuun. Tällä hetkellä Konneveden, Pielaveden ja Nilakan pinnat ovat 10-20 cm ajankohdan mediaania ylempänä. Saarijärven reitillä järvien pinnat ovat niinikään ajankohtaan nähden korkealla, mutta laskussa.

Päijänteen vedenpinta on noin 45 cm korkeammalla kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Nykyisellä juoksutuksella Päijänteen pinta laskee ennusteen mukaan helmikuun loppuun mennessä 10-20 cm. Kokonaisvirtaama Kalkkisessa on luokkaa 300 m3/s,kun ajankohdan keskivirtaama on noin 250 m3/s. Kymijoen suuresta virtaamasta ja hyyteestä johtuvaa tulvimista pyritään hillitsemään rajoittamalla Kalkkisen juoksutusta.

Konniveden pinta on säännöstelyn ylärajan tuntumassa, jossa se normaalin säännöstelykäytännön mukaan pidetään maaliskuulle saakka. Yläpuolisen Ruotsalaisen vedenkorkeus on suuren virtaaman vuoksi 20 cm Konniveden pintaa ylempänä. Iitin Pyhäjärven pinta on nykyisen säännöstelyn mukaisen talvikauden ylärajan tuntumassa, jossa se pysynee kevääseen saakka.


Lue koko toimitettu ajankohtainen vesitilanne (Päivitetty 03.02.2012).

  Huomautus korkeasta vedenpinnasta / suuresta virtaamasta, toistuvuusaika 3 - 10 vuotta, joka voi aiheuttaa paikallisia ongelmia. Luokka 1.
  Varoitus korkeasta vedenpinnasta / suuresta virtaamasta / tulvasta, toistuvuusaika 10 - 50 vuotta, joka aiheuttaa paikoin ongelmia. Luokka 2.
  Varoitus poikkeuksellisen korkeasta vedenpinnasta / suuresta virtaamasta / tulvasta, toistuvuusaika yli 50 vuotta, joka voi aiheuttaa vakavia ongelmia. Luokka 3.
  Varoitus suuresta tulvasta, joka aiheuttaa vakavia vahinkoja ja vaaratilanteita. Luokka 4.

  Huomautus säännöstelyrajan ylityksestä.
  Huomautus tulvarajan tai virtaamarajan ylityksestä.
Vedenkorkeus / virtaama nousussa kahden viikon ennustejaksolla, vastaavasti laskussa

Jokien vedenkorkeushavainnoista määritetyt virtaamahavainnot voivat olla talvella ja keväällä jään padottavan vaikutuksen takia liian suuria. Havainnot korjataan yleensä noin 1 kuukauden viiveellä. Laskettu virtaama on lähempänä todellista arvoa. Voimalaitosten ja järvien luusuoiden virtaamahavainnot ovat luotettavia, niissä ei yleensä esiinny jään padottavaa vaikutusta.

Ohjeita
Ennustekuvien tulkinta
Ennusteiden lyhenteet

Vedenkorkeus ja virtaama
Ahvenkoski
Ala-Keitele (Keitele Äänekoski)
Ala-Kivijärvi
Ala-Rieveli
Anjalankoski voimalaitos
Ediskoski
Haukkajärvi
Hirvikoski
Huopanankoski
Iisvesi
Iso-Kamponen (Kamponen Puolakka)
Jukakoski
Juolasvesi-Sarkavesi (Juolasvesi Voikoski)
Jyräänkoski pato
Jääsjärvi (Jääsjärvi etelä)
Kalkkinen
Kalmarinselkä (Kalmarinjärvi)
Kankarisvesi (Jämsänkoski ylä)
Karankajärvi
Keltti
Kiimasjärvi
Kivijärvi (Kivijärvi Huhmarlahti)
Kivijärvi (Ylä-Kivijärvi)
Koivukoski
Konnevesi (Konnevesi etelä)
Konnivesi
Korkeakoski
Kuuhankavesi (Kuuhankavesi Hankasalmi)
Kuusankoski
Kynsivesi-Leivonvesi (Kynsivesi Simuna)
Kyyvesi (Kyyvesi Haukivuori)
Kärnäjärvi Kellankoski
Lahnavesi (Lahnavesi Tuustaipale ala)
Leppävesi (Leppävesi Leppälahti)
Liekune Kissakoski
Mankala
Muurasjärvi
Myllykoski
Niinivesi Nokisenkoski
Nilakka Äyskoski
Palokkajärvi
Parantala
Pernoonkoski
Pielavesi (Pielavesi Säviä)
Piirteenvirta Ahvio
Piirteenvirta Anjala
Pudasjärvi-Syväjärvi (Pudasjärvi)
Puula (Puulavesi Liekune)
Pyhäjärvi (Pyhäjärvi Jaala)
Pyhäjärvi (Pyhäjärvi Parantala)
Päijänne (Päijänne Kalkkinen)
Päijänne (Päijänne Sysmä)
Päijänne (Päijänne pohj.)
Pääjärvi
Ruotsalainen (Kalkkinen ala)
Ruotsalainen ala (Ruotsalainen Heinola)
Saarijärvi
Saraavesi Kuhankoski
Siikakoski
Sonnanjärvi
Suolajärvi
Suontee (Suontee Ollinsalmi)
Tammijärvi
Vahvajärvi
Vatianjärvi
Verla
Vesijärvi
Voikkaa
Volanjoki
Vuohijärvi (Vuohijärvi etelä)
Vuolenkoski
Ylä-Keitele (Keitele Viitasaari)
Äänekoski

Pohjavesi ja maankosteus
Elimäki
Joutsa Mutkala
Karstula Taikkomäki
Keitele Viinikkala
Laukaa Äijälä
Pertunmaa (Kolunoja)
Pieksamäki Naakkima
Tervo Talluskylä
Valkeala

MUUALLA PALVELUSSAMME

Tulvakarttoja
Jyväskylän Lutakko
Kyyjärvi
Suolahti
 
© Copyright Valtion ympäristöhallinto