www.ymparisto.fi
 
 
Vesistöennusteet ja vesitilannekartat  |  Ajankohtainen vesitilanne  |  Suomen ympäristökeskus (SYKE)
 
 

Vesistöennusteet: Tenojoen vesistöalue

VESITILANNE NYT:

Lapissa jokien virtaamat ovat lähteneet kasvuun lämpimän sään sulattaessa lumia nopeasti. Tulvahuippujen ennustetaan todennäköisimmin ajoittuvan ensi viikolle tai mahdollisesti jo tulevaan viikonvaihteeseen.

Monilla alueilla lumen vesiarvo on ollut tänä talvena jopa ennätyksellisen suuri, kun verrataan viimeksi kuluneeseen noin 60 vuoden jaksoon. Vesiarvot olivat laajoilla alueilla suurimmillaan 300-350 mm. Tämä luo edellytykset harvinaisen suurille, jopa ennätyksellisille kevättulville. Lähipäivien lämpötilat ja mahdolliset vesisateet vaikuttavat ratkaisevasti tulvahuippujen suuruteen. Tämänhetkisten sääennusteiden mukaan ilma viilenee nyt muutamaksi päiväksi, jolloin lumen sulaminen hidastuu ja tulvavirtaamat jakautuvat pitemmälle aikavälille, mikä madaltaa tulvahuippuja. Ennustettua lämpimämpi sää voi saada jokien virtaama- ja vedenkorkeushuiput kasvamaan tämänhetkisiä ennusteita suuremmiksi.

Ennusteiden mukaan on 20-50% todennäköisyys sille, että Ounasjoki nousee Kittilässä viikonvaihteessa tai kesäkuun ensimmäisellä viikolla vuonna 2005 havaittuun ennätyskorkeuteen tai korkeammalle. Kittilässä syntynee tänä keväänä ainakin jonkinasteisia tulvavahinkoja, vaikka ennätys ei aivan rikkoutuisikaan. Rovaniemellä Ounasjoen ja Kemijoen yhtymäkohdassa on varsin todennäköistä, että vedenpinta nousee vähintään vahinkorajalle. Vuosien 1973 ja 1993 virtaamaennätyksen rikkoutumiseekin on lähes 50% todennäköisyys. Ivalossa merkittävien vahinkojen todennäköisyys on korotettujen tulvapenkereiden ansiosta pieni, vaikka myös Ivalojoen virtaama saattaa nousta vuoden 2005 ennätykseen tai sen ylikin.

Tornionjoella tulvahuiput ajoittuvat ennusteen mukaan vasta ensi viikon lopulle tai kesäkuun toiselle viikolle. Tulvapenkereet suojaavat Pelloa ja Torniota ja ennusteiden mukaan on hyvin epätodennäköistä, että joen vedenpinta nousee penkereiden yläpuolelle. Vähäisemmät tulvavahingot ovat kuitenkin mahdollisia pengerretyn alueen ulkopuolella, etenkin Pellossa.

Myös Tenojoella kevätvirtaamien ennustetaan olevan selvästi keskimääräistä suurempia. Tenojoen varressa ei kuitenkaan tiettävästi ole merkittävien tulvavahinkojen vaaraa.

Simojoellakin lunta oli selvästi tavanomaista enemmän, mutta lumen sulaminen tapahtui hitaasti, jolloin virtaamat jakautuivat pitkälle aikavälille ja kevään tulvahuippu jäi keskimääräistä piemmäksi. Simojen virtaama on juuri ohittanut huippunsa ja kääntynyt laskuun.

Inarijärven vedenpinta on lähes 50 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana ja vähitellen lähdössä nousuun. Suuren lumimäärän sulamiseen on varauduttu laskemalla vedenkorkeus tavanomaista alemmaksi. Kemijärven pinta on jo nopeassa nousussa ja noussee parin viikon kuluessa säännöstelyn ylärajan tuntumaan tai jopa hieman sen yläpuolelle. Kemijärven säännöstelyllä pyritään helpottamaan Rovaniemen tulvatilannetta. Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet ovat lähellä kevään alinta tasoa ja myöskin lähdössä nousuun.


Lue koko toimitettu ajankohtainen vesitilanne (Päivitetty 26.05.2020).

  Huomautus korkeasta vedenpinnasta / suuresta virtaamasta, toistuvuusaika 3 - 10 vuotta, joka voi aiheuttaa paikallisia ongelmia. Luokka 1.
  Varoitus korkeasta vedenpinnasta / suuresta virtaamasta / tulvasta, toistuvuusaika 10 - 50 vuotta, joka aiheuttaa paikoin ongelmia. Luokka 2.
  Varoitus poikkeuksellisen korkeasta vedenpinnasta / suuresta virtaamasta / tulvasta, toistuvuusaika yli 50 vuotta, joka voi aiheuttaa vakavia ongelmia. Luokka 3.
  Varoitus suuresta tulvasta, joka aiheuttaa vakavia vahinkoja ja vaaratilanteita. Luokka 4.

  Huomautus säännöstelyrajan ylityksestä.
  Huomautus tulvarajan tai virtaamarajan ylityksestä.
Vedenkorkeus / virtaama nousussa kahden viikon ennustejaksolla, vastaavasti laskussa

Jokien vedenkorkeushavainnoista määritetyt virtaamahavainnot voivat olla talvella ja keväällä jään padottavan vaikutuksen takia liian suuria. Havainnot korjataan yleensä noin 1 kuukauden viiveellä. Laskettu virtaama on lähempänä todellista arvoa. Voimalaitosten ja järvien luusuoiden virtaamahavainnot ovat luotettavia, niissä ei yleensä esiinny jään padottavaa vaikutusta.

Ohjeita
Ennustekuvien tulkinta
Ennusteiden lyhenteet

Vedenkorkeus ja virtaama
Alaköngäs
Caerrogaesjokka
Inarijoki Karigasniemi
Kevojärvi (Utsjoki Kevoniemi)
Onnelansuvanto
Polmak
Utsjoki Patoniva
Vaekkava

Jäänlähtö
Onnelansuvanto
ja Karigasniemi

 
© Copyright Valtion ympäristöhallinto